Tampereen säästöohjelman vaikutukset arvaamattomia vanhuksille ja pienitituloisille

Tampereen säästöohjelmaa puitiin pitkään. Kuvassa kanssani vasemmistoliiton valtuutetut Noora Tapio ja Milka Hanhela. (Kuva: Saana Heinänen.)

Tampereen kaupunginvaltuusto käsitteli huhtikuun kokouksessaan kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa.  Esitimme vasemmistoliitossa ohjelmaan puolentoista miljoonan euron muutoksia.  Käytin keskustelussa kolme puheenvuoroa, joiden kirjoitetut  versiot  julkaisen tässä.

Tampereen kaupunginvaltuutettuna olen huolissani tamperelaisten hyvinvoinnista.  Vastuullisena kansalaisena ja kaupunginvaltuutettuna ymmärrän hyvin, että on tarvetta reivata kaupungin taloutta kestävämpään suuntaan. Kaupungin säästöohjelmassa on kohtia, jotka eivät ole mieluisia ja jotka vaikuttavat tamperelaisten hyvinvointiin. Valtuutettuna olen kuitenkin  valmis hyväksymään ikäviäkin säästöjä, kun ne on yhdessä todettu tarpeelliseksi.

Mutta vieläkin tärkeämpää on se, että säästökeinot ovat sellaisia, että niillä on todellisuudessa vaikuttavuutta. Tällaista vaikuttavuutta ei nyt käsittelyssä olevien säästökeinojen kohdalla arvioitu. Toimenpiteet, joilla ajatellaan vähentävän kaupungin kuluja ovat toivelistoja, ei tosiasioihin perustuvia. 

Tähän viittasikin apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, joka totesi sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvän isoja riskejä. Ihmettelen johtaja Taru Kuosmasen väitettä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen maksujen korotusten vaikutusarviointia olisi tehty. Jos vaikutusarviota olisi tehty, niin silloin terveys- ja sosiaalipalvelujen maksukorotukset eivät olisi säästölistalla.

Lauri Lylyn pormestariohjelmassa on lukuisia palvelulupauksia, talouden tasapainottaminen on niistä vain yksi. Yksi keskeinen tavoite pormestariohjelmassa tamperelaisten terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen. Tähän keinoksi esitetään ennaltaehkäiseviä palveluja. Säästöohjelma toimii tämän tavoitteen vastaisesti.  

Katri Hannikaisen Terveyden ja hyvinvointilaitokselle tekemä tuore tutkimus osoittaa, että useampi kuin joka kymmenes vanhus on jättänyt viimeisen vuoden aikana käymättä lääkärillä taloudellisen tilanteensa vuoksi. Suomeksi tämä tarkoittaa, että vanha ihminen ei ole mennyt lääkäriin, koska hänellä ei ole siihen rahaa. Terveystalouden keskeinen periaate kulujen vähentämisessä on oikeaa hoitoa oikeaan aikaan.

Lääkärille menoa viivytellään

Niin ikään Maria Vaalavuon Terveyden ja hyvinvointilaitoksen julkaisu kertoo, että yhdellä prosentilla koko väestöstä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut sekä lääkkeiden ja matkojen omavastuut ovat enemmän kuin 40 prosenttia käytettävistä olevissa tuloissa. Köyhimmillä ja 75 vuotta täyttäneillä osuus on suurempi kuin muilla. Koko maassa tällaisia ihmisiä on noin 55 000 henkilöä. Tampereella se tarkoittaa useampaa tuhatta ihmistä. Tämä siis maksukatoista huolimatta.

Lääkärille mennään siis viime hädässä ei siis silloin kuin tarve olisi ja olisi terveyden ja kuntataloudenkin kannalta suotavaa.

Suomalaista tutkimusta terveyspalvelumaksujen vaikutuksista on niukasti, mutta yhdessä kansainvälisten tutkimusten kanssa voidaan varmuudella sanoa, että maksujen korotukset vaikuttavat ennen kaikkea perusterveydenhuollon palveluiden käyttöön. Suomeksi tämä tarkoittaa, että tauti, joka olisi voitu hoitaa ajallaan perusterveydenhuollossa  joudutaan pitkittyessään hoitamaan erikoissairaanhoidossa. Siten säästöohjelman toiveet, joissa muun muassa on todettu vähennettävän sekä erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitoa  että sydämen vajaatoimintapotilaiden vuodeosastopäiviä, eivät toteutune.

Pienituloiset eivät saa riittävästi palveluita

Kotiutustiimin maksun käyttöönotto tarkoittaa, että pienituloiset eivät palvelua käytä. Niinpä kotiuttamisen puutteet tulevat näkymään lisääntyvinä uusintakäynteinä ja kasvavina kuluina. Ikäihmiset käyttävät runsaasti Acutan palveluja. Yli 25 prosenttia Acutan käyttäjistä on yli 75-vuotiaita. Kotiutumistiimin palveluiden pitäminen maksuttomina on keino estää uusintakäynnit, jotka syntyvät huonosta kotiuttamisesta.

Vaalavuon tutkimuksessa todetaan, että joka neljäs pienituloinen vanhus jää vaille riittäviä kotihoidon palveluita. Vanhushuollon asiantuntijat ovat useasti ja toistuvasti suorastaan huutaneet julkisuudessa heitteille jätettyjen vanhusten hätää. SuPerin uuden kotihoidon selvityksessä vain 19 prosenttia vastaajista koki, että hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuivat hyvin. Siis vähemmän kuin yksi viidestä lähihoitajista oli sitä mieltä, että kotihoito on riittävää.

Käytännössä terveyspalveluiden ja ikäihmisten maksujen korotukset ja uudet maksut tarkoittavat, että tuhannet tamperelaiset jäävät vaille oikeaikaista hoitoa ja riittävää hoivaa. Ikäihminen jättää palveluita käyttämättä, koska hänellä ei ole siihen varaa. Suomeksi tämä tarkoittaa, että yhä useampi pienituloinen vanhus jää heitteille.

Kannata Ulla-Leena Alpin kolmea muutos esitystä, jossa esitetään

  1. ettei terveyskeskusmaksuja, lääkärintodistusmaksua, suun terveydenhuollon ehkäisevän hoidon eikö proteettisten hoidon maksuja koroteta.
  2. ettei ikäihmisten asiakasmaksujen nosteta eikä uusi maksuja oteta käyttöön
  3. että Nekalan kirjastolle varataan toimintamäärärahat jatkossaki.  

Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi totesi keskustelussa, että puheeni on pelottelua. Siihen kommenttina on todettava, että jos valtakunnalliset tutkimukset osoittavat selviä puutteita ja laiminlyöntejä vanhusten palveluissa, ei liene uskottavaa, että Tampere olisi tutkimustuloksissa poikkeus.

Laajan valmistelun harha

Talouden tasapainottamisohjelmaa sanotaan valmistellun laajasti ja kuunnellen. Näin täällä salissa on sanottu. En nyt tiedä olemmeko olleet samoissa kokouksissa ja lukeneet samoja papereita. Todellisuudessa tätä talouden tasapainottamisohjelmaa on runnottu läpi. Vasemmistoliitto esitti useita muutoksia, joita ei otettu neuvotteluissa käsittelyyn. Terveyspalvelujen maksumuutoksiin tuli mukaan yksi, sairaanhoitajan käyntimaksun poisto, jota onneksi myös vihreät esittivät.

Olen myös useilta muiden ryhmien valtuutetuilta kuullut, ettei heille ole tullut tietoa vasemmistoliiton muutosesityksistä. Näistä valmistelun puutteista kertoo myös kokoomuksen Anne-Mari Jussilan puheenvuoro, jossa hän kaipasi avoimuutta ja todellisia neuvotteluja.

Puheessa viitatut tutkimukset

Katri Hannikainen (2018) Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve ja käyttö eroavat tulotason mukaan. THL:n sivusto.

Maria Vaalavuo (toim.) (2018) Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohdentuminen, vaikutukset ja oikeudenmukaisuus. Valtioneuvoston julkaisuja.

“Jos tää meno jatkuu, meidän sydämet särkyy”. SuPerin selvitys työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä 2018.

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *