Talousarviossa varattu liian vähän rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin

Kun mietin tätä puheenvuoroa, ajattelin, että olisi varmaan hyvä hieman hillitä kritiikkiä. Onhan valtuustoryhmämme juuri päättänyt antaa pormestarikoalitiolle vielä mahdollisuuden. Tahdon tai ainakin tahdoin uskoa, että keskustelulla olisi mahdollista ratkaista kasvaneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen ja palveluihin varattujen rahojen ristiriita. Tahdoin luottaa, että voisimme joskus lopettaa lähes ikiaikaisen käytännön varata talousarvioon vähemmän rahaa kuin tarve olisi.

Mutta kuultuani kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron, uskoni alkoi horjua. Hyvistä aikeistaan huolimatta Tampereen ensi vuoden talousarvio ennustaa kylmää kyytiä vanhoille ja sairaille. Epäilen, että pormestariohjelman hyvät tavoitteet vaarantuvat rahan puutteeseen. Jos vertaa tämän vuoden ennustetta sosiaali- ja terveydenpalveluiden menoista ensi vuoden budjettiin, erotus on 40 miljoonaa euroa. Ensi vuonna sosiaali- ja terveyspalveluihin pitäisi kulua vähemmän rahaa kuin tänä vuonna. Käytännössä se ei ole mahdollista, sillä terveydenhuoltolain mukaan kunnan tulee järjestää asukkaidensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Onneksi talouskuria vaativat eivät pääse vaikuttamaan tautien hoitamiseksi, hoidon tarpeen arvioi lääkäri ja sen mukaan myös hoitoa on saatava. Lakihan edellyttää, että kaupunki järjestää alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut.

Ikäihmisten palveluissa kaupunkia velvoittaa vanhuspalvelulaki, jossa todetaan kaupungin velvollisuudeksi huolehtia ikääntyneen väestönsä hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemisesta sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta kunnassa;

Näihin lakeihin nojannevat täällä salissa useasti todettu, ettei ketään jätetä hoitamatta. Hyvä niin. Miksi siis kannan huolta sosiaali- ja terveyspalveluista, nehän on kuitenkin järjestettävä. Ketään ei jätetä hoitamatta. Mutta kaikki palvelut eivät kuitenkaan ole lakisääteisiä. Vapaaehtoisut palvelut ovat juuri niitä, jotka tuovat rakenteellisia uudistuksia. Siis niitä uudistuksia, joilla on taloudellisiakin vaikutuksia.

Jatkopuheenvuoro

Jäi inasen kesken tämä puheenvuoro, kun ryhdyin suunnittelemattomasti vitsailemaan. Ja on pakko sekin sanoa, että en ihan ymmärrä tätä hymistelyn ilmapiiriä, joka täällä on. Tottakai yhteistyö on hyvä asia, mutta hymistelyyn ei ole syytä tässä tilanteessa, jossa kaupunkilaisten palveluista joudutaan leikkaamaan. Miksi siis olen siis huolissani sosiaali- ja terveyspalveluiden alibudjetoinnista, joka on apulaispormestarinkin mukaan 20 miljoonaa euoa. Lakihan velvoittaa kaupungin tarjoamaan palvelut asukkailleen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluiden kulujen kasvun pienentäminen vaatii pitkäjänteistä toimintaa. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, jos joudutaan tekemään hätäjarrutuksia, esimerkiksi ostamaan lisää palveluita ilman riittävää valmistelua. Hatanpään ja Taysin yhdistymisessä on käynyt ilmi, että sairaalassa on hoidettu useita kymmeniä sellaisia potilaita, jotka eivät olisi tarvinneet  erikoissairaanhoitotasoista hoitoa. Syynä tähän on ollut jatkohoitopaikkojen puute. Nyt kaupunkia odottaa merkittävä siirtoviivemaksu, ellei sairaanhoitopiirin kanssa päästä asiasta sopimukseen.  (Lisäys: siirtoviivemaksujen perimättä jättämisestä on linjattu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen seminaarissa. Varsinainen päätös tehdään myöhemmin sairaanhoitopiirin talousarviopäätösten yhteydessä.)

Kiinnostavaa olisikin tietää, mihin perustuu pitkäaikaissairaanhoidon paikkojen vähentäminen. Onko realistista olettaa, että kaikki sairaaloissa asuvat potilaat voidaan siirtää tehostettuun palveluasumiseen?  Talouden näkökulmasta tilanne tosiaan muuttuu, sillä palveluasumisessa asukkaan kustannukset ovat suuremman kuin sairaala- tai vanhainkodin potilaan. Tampereella tosinmaksut ovat säällisemmät kuin monessa muussa Pirkanmaan kunnassa.

Toinen hyvä, huono esimerkki toiminnasta on Acutan käyttö. Niin kutsutut terveysasemien kiireajat on tarkoitettu äkillisten, mutta ei välitöntä sairaanhoitoa vaativien tautien hoitoon. Tampereella näitä aikoja oli Acutan ruuhkien syitä peranneen selvityksen mukaan vain 18 kun tarve olisi ollut 200- 250. Kiireaikojen puute kasvattaa paitsi ruuhkaa Actassa myös kaupungin kuluja.

Nyt käsittelyssä oleva ensi vuoden budjetti on jo valmiiksi 20 tai jopa 40 miljoonaa euroa pienempi kuin tänä vuonna on rahaa palveluihin tarvittu. Valtuuston onkin syytä tarkkaan seurata, ettei talouden tasapainottamisesta tule säästöautomaatti, joka lopputuloksen vain  hallitsemattomia, sosiaali- ja terveyspalveluiden hätärahoituksia.

 Vasemmistoliiton ei ole esittänyt menojen kasvattamista vaan esittänyt, että talousarviossa varattaisiin ensi vuodelle edes suurin piirtein sen verran rahaa kuin tänään niihin on kulunut. Siten voisi estää kalliita hätäratkaisuja, joita joudutaan tehdä lakisääteisten palveluiden toteuttamiseksi. Ollaan nyt siis tarkkoina, ettei sopeuttamista tule hätärahoitusta.

 

Tampereen kaupuginvaltuuston puheenvuorot on rajattu kolmeen minuttiin. Tekstissä on yhdistetty kaksi valtuuston kokouksessa 13.11.2017 pidettyä puheenvuoroa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *