Työtä, taloutta ja hyvinvointia

Ay-tapaamisen 31.1.2015 tweettausta rajatty

Seminaarin anti lähti tweeteillä samantien eteenpäin.

Pirkanmaan vasemmistolaiset aktiivit kokoontuvat nyt kolmatta kertaa puhumaan työstä ja sen tekemisen ehdoista.  Työehdoista on riittänyt puhetta. Taloudellisen taantuman verukkeella työntekijöiden palkkoja yritetään laskea ja oikeuksia murentaa.  Suuryritysten laskukoneissa näyttää olevan vain sellaisia laskentaohjelmia, joissa ainoa tapa parantaa tuottavuutta ja kannattavuutta on työnhinnan alentaminen.  Joustoa ja ymmärrystä vaaditaan vain työntekijöiltä. Johtoportaan bonuksiin, hallituksen palkkioihin tai osinkoihin joustopuheet eivät yllä. Epäilen, että jos eduskuntavaalit eivät olisi ovella, Fortumin ja Neste Oilin hallitusten puheenjohtajien ja jäsenten palkkioiden 30 prosentin korotukset olisivat menneet kaikessa hiljaisuudessa läpi.

Vaalit lisäävät kierroksia ja tuottavat käsittämättömiä rinnastuksia ja vastakkainaseteluja. Esimerkiksi työttömyysturvan uudistusta vaativassa raportissa asetetaan työttömyyskassan jäsenet vastakkain muiden työttömien kanssa ja väitetään, ettei nykyinen järjestelmä ole yhdenvertainen. Ansiosidonnainen työttömyysturva on vapaaehtoinen vakuutus, jonka voi rinnastaa vaikkapa terveysvakuutuksiin. Yksityiset terveysvakuutukset maksavat vain osan vakuutetun ostamista palveluista, osa maksetaan verovaroin Kelakorvausten kautta. Kelakorvausten oikeutusta on perusteltu sillä, että yksityiset palvelut paikkaavat julkisen terveydenhuollon puutteita. Ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa on kyse samasta puutteen korvaamisesta, työttömäksi jääneen työntekijän toimeentulon turvaamisesta Yhtäläinen, oikeudenmukainen ja kannustava työttömyysturva -raportin kirjoittajat Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, kansanedustaja Elina Lepomäki, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti, kansanedustaja Osmo Soininvaara ja VATT:in ylijohtaja Juhana Vartiainen esittävät  kuitenkin toimeentulon pienentämistä.

Ansidonnaisen työttömyysturvan tasoisen työttömyysturvan ulottaminen  kaikille työttömäksi jääneille rahoitettaisiin ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston leikkaamista 250 päivään. Kirjoittajat katsovat, että kestoa leikkaamalla kannustetaan työttömiä töihin. Näin ei kuitenkaan ole, työttömyysturvan tasolla ei ole yhteyttä työntekemiseen. Työttömät menevät töihin, jos töitä on tarjolla.  Norsuuluutornista on hyvä heitellä elämälle vieraita esityksiä. Jos töitä on niitä tehdään, jos niitä ei ole, pitää olla oikeus säälliseen toimeentuloon. Senhän vuoksi me veroja maksamme. Kiinnostavaa esityksessä on myös se, ettei siinä pohdita muita työttömyysturvan tason noston rahoitusmahdollisuuksia, kuten työnantajien vastuun kasvattamista ja voittojen kohdentamista työttömyyden kulujen  maksuun. Tämä kertonee jotakin olennaista esityksen taustoista.

Toisin kuin Elinkeinoelämän keskusliitto toistaa, työn hinnan alentaminen ei ole ainoa tapa nostaa tuottavuutta.  Työn tuottavuutta voidaan nostaa myös organisoimalla työt paremmin.  Työn organisoinnissa on hyvä kuunnella työntekijöitä. Myös työntekijöiden hyvinvoinnilla on vaikutusta työn tuottavuuteen, hyvin voivat työntekijät jaksavat tehdä paremmin työtä. Hyvinvointi edistää luovuutta, joka on edellytys työn tekemisen tapojen parantamiselle ja työn tuottavuuden parantamiselle.

Työhyvinvointia käsittelemmin tämän seminaarin jälkimmäisessä Työhyvinvointi ja muuttuvat työn tekemisen tavat puheenvuorossa, jonka pitää yhteiskuntatieteiden tohtori ja työelämän tutkija Riikka Kivimäki. Hän työskennellyt  projektipäällikkönä useissa työhyvinvoinnin kehittämishakkeissa. Hän kirjoittanut muun muassa Työhyvinvointi on tehtävä -raportin, jossa eritellään terveydenhoitoalan työpaikkojen työhyvinvointia. Väitöskirjassaan Kivimäki käsitteli naisten ja miesten mahdollisuuksia yhdistää työ ja muu elämä eri aloilla ja eri hierarkiatasoilla.

Seminaarin puheenvuorot aloittaa Metalliliiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila, joka puhuu Suomen talous – leikkauksia vai kehittämistä. Antila vastaa taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä sekä metalliteollisuuden yrityksiä koskevan tiedon tuottamisesta ja sen kehittämisestä. Koulutukseltaan Antila on kansantaloustieteilijä.

Seminaarin lopuksi vasemmistoliiton pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat  Tiina HeinonenKalle Hyötynen, Rauno KesseliAnneli Lehtonen ja  Virva-Mari Rask kertovat näkemyksensä, miten he parantaisisva työelämää. Esitysten välissä on varattu aikaa keskusteluun.

Tervetuloa seminaariin!

Avauspuhe on pidetty Pirkanmaan vasemmiston Työtä, taloutta ja hyvinvointia -seminaarissa Tampereella 31.1.2015

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *