Sulattaako ikä naisen tapettiin?

Naistenpäivän puhe Tampereella ravintola Kivessä ja Sastamalassa

Kuva: Pentti Hänninen

Kuva: Pentti Hänninen

Hyvät naiset, hyvät ystävät

Kun mietimme tämän tilaisuuden puheenvuoroja yhtenä näkökulmana nousi esiin ikä. Siis se, miten ikä asettaa naiset erilaisiin tilanteisiin ja vaatimusten eteen. Keski-ikäisen ja ikääntyvän naisen näkökulma on toinen kuin perheellisen ruuhkavuosia elävän naisen tai naiseuteensa tutustumista aloittavan nuoren naisen. Paljon on toki yhteistäkin, mutta jokainen ikä tuo mukaan toisenlaiset arjen näkymät.

Puheenvuoroni otsikon kysymys, sulattako ikä naisen tapettiin, on ehkä hieman kummallinen. Kysymyksen taustalla on Iiris Ruohon ja minun muutama vuosi sitten tekemäni tutkimus naistoimittajien urasta. Tuossa tutkimuksessa selvitimme, miksi naisia oli niin vähän sanomalehtien ylimmässä johdossa, päätoimittajina. Naispuolisten toimittajien hidas eteneminen urallaan näytti erityisesti selvittämisen arvoiselta, koska toimittajien ammatti oli ollut niin sanottu tasapainoammatti jo 1980-luvun loppupuolelta lähtien. Tasapaino tässä tapauksessa tarkoittaa, että naisia ja miehiä oli ammattikunnassa yhtä paljon.

Tutkimuksessa selvisi, että naiset eivät törmänneet urallaan ainoastaan lasikattoon vaan joutuivat lasikoppiin. Miespuolisten toimittajien urakierto oli vauhdikasta, he liikkuivat toimituksista toisiin ja etenivät urallaan. Miehet eivät välttämättä itse hakeutuneet uusiin tehtäviin vaan heitä etsittiin ja kutsuttiin uusiin tehtäviin. Naisia sen sijaan ei näytetty edes huomaavaan. He uurastivat vuosikausia toimituksen esimiehinä ja pitivät huolta toimituksen hyvinvoinnista. Äärimmillään naispuolinen päällikkötoimittaja kulki paikkaamassa huonosti käyttäytyvän päätoimittajan jälkiä. Tätä työtä ei oikein näytetty huomaavan eikä tunnustettavan. Päätoimittajaa etsittäessä näitä naisia ei löydetty eikä uusiin tehtäviin kysytty.

Naispuolisille ihmiselle hoiva ja huolehtiminen lankeaa luonnostaa. Sitä pidetään luonnollisena ominaisuutena, josta ei kuulu maksaa palkkaa. Naisten ja miesten palkkaeron taustalla onkin mielestäni juuri kysymys arvostuksesta. Naisilta vaadittavia hoiva- ja ihmissuhde taitoja pidetään niin luonnollisina ja myötäsyntyisinä, ettei niistä tarvitse palkita, ei ainakaan rahalla. Ikääntyvien naisten köyhyyden juuret ovat juuri tässä, naispuolisille ihmisille langetettuun luonnollistettuun velvollisuuteen. Naisen tehtävänä on hoivata lapset ja vanhukset, palkattomasta kotityöstä tai silputusta hoivasta kertyy kovin vähän eläkettä. Yksin elävien ikääntyvien naisten köyhyys on todellinen ongelma. Mietinkin, että pitäisikö meidän ryhtyä vaatimaan paitsi naispalkkaerää myös naisille ylimääräistä eläkettä. Vuonna 2009 tehdyn Euroopan maita vertailleen tutkimuksen mukaan Suomessa yli 75-vuotiaiden naisten köyhyys on samanikäisiä miehiä suurempaa. Tähän on syynä se, että iäkkäät naiset elävät yhä useammin yksin eikä heille ole kertynyt samalla tavalla eläkettä kuin miehille. Ehdotankin, että aloitamme keskustelun naiseläke-erästä.

Naistenpäivä on sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen päivä. Minusta sukupuolten välinen tasa-arvo ei kuitenkaan riitä, on mentävä pidemmälle ja ryhdyttävä purkamaan kahden sukupuolen järjestystä. On ryhdyttävä keskustelemaan, mihin me oikein tarvitsemme kaikkialla olevaa jakoa miehiin ja naisiin, joka asettaa niin naisille kuin miehille vaateita siitä, miten on käyttäydyttävä ja oltava olemassa, jotta täyttää Naisen ja Miehen mitan. Kahden sukupuolen järjestyksen purkaminen vapauttaisi meitä sukupuoliroolien pakkopaidasta. Vapautuminen tarkoittaisi, että voisimme olla naistapaisia naisia, naistapaisia miehiä, miestapaisia naisia, miestapaisia miehiä tai jotakin noiden määritysten väliltä ilman, että olisimme kummajaisia. Tai että meidän pitäisi jatkuvasti perustella miksi olen niin tai näin.

Hyvät ihmiset, tasa-arvoista naistenpäivää kaikille sukupuolille!

Puheessa viitattu tutkimus on Kati Ahosen ja Jarna Bach-Othmanin tutkimus:  Vanhuusköyhyyden jäljillä – kotitalouden rakenteen merkitys sukupuolten välisiin  köyhyysriskieroihin kahdeksassa EU-maassa.  
Vuonna 2009 julkaistu tutkimuksen on julkaissut Eläketurvakeskus

 

Ravintola  Kivi oli täynnä naistenpäivän juhlijoita,

Ravintola Kivi oli täynnä naistenpäivän juhlijoita. Kuva: Pentti Hänninen

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *