All posts by sinikka

Kuka päätti tavara-aseman purkuaikeesta?

Osallistuin Pro tavara-asema -liikkeen mielenilmaukseen  paitsi tavara-aseman suojeluliikkeen aktiivina myös kaupunginvaltuutettuna, sillä en hyväksy Tampereen kaupungin yrityksiä salata asiakirjoja ja suitsia julkista keskustelua ja piilotella päätöksentekoa.

Julkisuuteen joulun alla ilmestyneistä viranomaisneuvottelujen ennakkoaineistoista on käynyt ilmi, että päätös kiistanalaisen asemakaavan valmistelun lähtökohdista on tehty kaavan ohjausryhmässä. Pyysin Tampereen kaupungilta johtaja Mikko Nurmiselta ohjausryhmän marraskuun kokouksen muistiota, sillä arvelin linjauspäätöksen tehdyn tuossa kokouksessa. Sain muistion, mutta samalla minua kiellettiin jakamasta sitä edelleen.

Tulkitsen julkisuuslakia eri tavoin kuin Tampereen kaupunki, joka pitää ohjausryhmän muistiota arkistosäännön perusteella ei-julkisena. Kaupunki katsoo, että muistio ei ole julkinen koska sitä ei arkistoida. Pidän tulkintaa erheellisenä, sillä julkisuuslain perusteella viranomaisten asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia ellei ole erityistä syytä salassa pitoon ole.

Julkisuuslaki  kuudes pykälä, kahdeksas momentti määrää:   

(…) päätös, lausunto, toimituskirja ja viranomaisen sopimusosapuolena tekemä ratkaisu sekä niiden käsittelyä varten viranomaisessa laaditut muistiot, pöytäkirjat ja muut kuin 1–3 tai 5–7 kohdassa tarkoitetut asiakirjat, kun päätös, lausunto, toimituskirja tai sopimus on allekirjoitettu tai sitä vastaavalla tavalla varmennettu”.

Myös valmisteluasiakirjat silloin kun ne koskevat merkittävää asiaa ovat julkisia. Vaikka kyse olisikin sisäisen työskentelyn asiakirjasta, sen on julkinen, koska muistio liittyy kiinteästi päätöksenteon valmisteluun ja merkittävään suunnitelmaan. Tällaista asiakirjaa ei yleensä voida pitää sisäisen työskentelyn asiakirjana. Julkisuus lain kuudes pykälä, viides momentti toteaa keskeneräisten asioiden asiakirjoista:

Tutkimus ja tilasto sekä niihin verrattavissa oleva yleisesti merkittävän ratkaisun tai suunnitelman esillä olevia vaihtoehtoja, niiden perusteita ja vaikutuksia kuvaava itsenäisen kokonaisuuden muodostava selvitys, silloinkin kun se liittyy muuten keskeneräiseen asiaan, kun se on valmis käyttötarkoitukseensa.

Minusta on hämmentävää, ettei Ratapihankadun suoraa linjausta ja tavara-aseman purkua ole käsitelty missään kaupungin päättävässä toimielimessä, kuten kaupunginhallituksessa tai yhdyskuntalautakunnassa. Kaavoituksesta vastaava apulaispormestari Aleksi Jäntti ei ole kertonut, onko hän antanut ohjeistuksen valmistelusta suoran linjauksen mukaisesti.

Kaupunginvaltuutettuna en voi ymmärtää, miksi kiistanalaista asemakaavaa on edes yritetty valmistella salassa. Demokraattisessa yhteiskunnassa tällaisen ei pitäisi olla mahdollista. Kiistanalaisistakin asioista on voitava keskustella, jotta päätöksissä voivat olla parhaita mahdollisia.

Kuvan mielenosoituksesta on ottanut Jukka Peltokoski.

Kannanotoistani tavara-aseman ja Morkun alueen kaavasta lisää

Mutkat suoriksi Tampereella. Kansan Uutiset 11.1.2018.  Painetun lehden PDF-versio.
Tampereen taisteella taas VR:n vanhan tavara-aseman kohtalosta. (Jutun verkkoversio)

Tavara-asemasta radiohaastattelussa.  Yle Tampereen iltapäivälähetys 29.12.2017. Itse äänitetty versio on kuunneltavissa täällä.

Uuden asemakaavan valmistelu alkaa: Puretaanko Tampereen suojeltu tavara-asema ja säästetäänkin seuraintalo Morkku? Ylen verkkouutinen 29.12.2017

Tavara-aseman tulevaisuudesta tulee vielä vaikea vääntö Tampereella – Tästä syystä purkaminen on vaikeaa. Aamulehti 29.12.2017

Tavara-asemaa uhkaa purku – suojelijat koolle. Vasen Kaista 29.12.2017

“Perusteet suojelulle ovat vankat” – Suoniemi ja Torkkola kutsuvat kansalaiskokoukseen tavara-aseman puolesta. Tamperelainen 27.12.2017

Tavara-aseman paikalle suunnitellaan 8-kerroksista taloa – “Olisiko aika kerätä uusi adressi?” Tamperelainen 27.12.2017

Suhmurointi pilaa pormestariohjelman

Kesäkuussa työnsä aloittaneen Tampereen kaupunginvaltuuston ensimmäinen puoli vuotta on ollut ristiriitainen. Alun laaja yhteisymmärrys Tampereen lähivuosien suunnasta ei näytä käytännössä toteutuvan. Näyttää siltä, että valtaa yritetään keskittää muutamalle sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen nokkamiehelle.

Lauri Lylyn pormestariohjelman palvelulupaukset kertovat valtuuston yhteisestä tahdosta tehdä Tampereesta sen kaikille asukkaille aiempaa parempi paikka elää. Ohjelmaan on sitoutunut koko valtuusto yhtä kaupunginvaltuutettua lukuunottamatta. Pormestariohjelman laajuus on mahdollistanut koko valtuuston tuen ohjelmalle. Teoriassa päätösten pitäisi siis edetä kohtuullisen yksituumaisesti kohti pormestariohjelman tavoitteita. Käytännössä laajuus on tarkoittanut moniselitteisiä, keskenään risitiriitaisiakin kirjauksia, joiden toteuttamisen tavoista valtuustoryhmät tuskin ovat samaa mieltä.

Pormestariohjelman ristiriitaisuudet kulminoituvat kaupungin talouteen. Ohjelmaan on kirjattu keskeisimmäksi taloustavoitteeksi kaupungin talouden tasapainottaminen. Keinoiksi ohjelma esittää sekä tulojen että menojen tarkastelemista. Oikeistolle taloustavoitteet tarkoittavat talouden tasapainottamista menoja leikkaamalla. Vasemmistolle, tai ainakin vasemmistoliitolle, talouden tasapainottamisen lähtökohta on ennen muuta verotulojen kasvattaminen. Työttömyyden vähentäminen on keskeinen keino lisätä verotuloja. Elleivät kaupungin tulot talouden yleisen elpymisen ja työttömyyden vähentämisen kautta riittävästi kasva, vasemmistoliitto pitää kunnallisveron korotusta parempana vaihtoehtona kuin palveluiden leikkauksia.

Vasemmistoliitto kannattaa verokorotusta paitsi inhimillisistä, myös taloudellisista syistä. Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut tuottavat tulevaisuuden säästöjä, sillä ne lisäävät kansalaisten hyvinvointia ja vähentävät korjaavien palveluiden tarvetta. 1990-luvun alun lama osoitti hyvin selvästi, etteivät hyvinvointipalveluiden leikkaukset ole toimiva julkisten menojen säästökeino. Sosiaalista eriarvoisuutta kasvattavat leikkaukset kasvattavat julkisia menoja vielä vuosikymmeniä myöhemminkin. Kansalaisten perustarpeista huolehtiminen on keino vahvistaa kansantaloutta. Julkisesti kansalaisille yhdenvertaisesti järjestetyt hyvinvointipalvelut, kuten sosiaali- ja terveydenhuolto sekä koulutus, varmistavat tuottavuuden keskeisimmän tekijän, työvoiman osaamisen ja toimintakyvyn. Suomen taloudellinen nousu ei olisi ollut mahdollista ilman koulutettuja ja hyvinvoivia työntekijöitä.

Pormestariohjelman ristiriitaisuus todentuu kaupunginhallituksen ja valtuuston päätöksissä ja niiden valmisteluissa. Koska yhteisesti jaettua käsitystä ohjelman keinoista ei ilmeisestikään ole, yhteisen tahdon selvittäminen edellyttäisi jatkuvaa neuvottelua ja kompromissien etsimistä. Pormestariohjelman ensimmäinen puoli vuotta on kuitenkin osoittanut, että laajapohjaisten neuvottelujen sijaan asioita yritetään viedä läpi sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen kellokkaiden keskinäisillä sopimuksilla.

Yrityksistä palauttaa aseveliakselin suhmurointi on viime syksyltä useita esimerkkejä, kuten Tilakeskuksen yhtiöittäminen, yritykset Kotilinnasäätiön sopimusrikkomusten anteeksiantamisesta, Hervannan Makkarajärven-Viitastenperän luonnonsuojelualueen perustamatta jättäminen sekä tavara-aseman purkuun tähtäävän kaavamuutoksen valmistelu.

Mutta onneksi maailma, Tamperekin, on muuttunut sitten aseveliakselin kultavuosien. Kansalaiset ja suurin osa kaupunginvaltuutetuistakin pitää vallan keskittämistä muutamalle nokkamiehelle vahingollisena. Suhmurointi ei kuulu avoimeen, demokratiaa kunnioittavaan päätöksentekoon. Siitä pitää huolen myös valpas media.

Pormestariohjelman ristiriitaisuuksia ei ratkota sopimalla päätöksistä etukäteen muutaman kellokkaan kesken. Päätösten valmistelun avoimuus, etujen ja haittojen yhteinen puntarointi sekä useat näkemykset huomioon ottavat neuvottelut ovat ainoa mahdollinen keino viedä eteenpäin pormestariohjelman tavoitteita ja rakentaa menestyvää Tamperetta.

Kirjoitus on julkaistu myös Vasen Kaistan pääkirjoituksena 2.1.2018

Valtuusto sähläsi luottamushenkilöiden palkkiosääntöpäätöksessä

Tampereen kaupunginvaltuuston syyskauden viimeinen kokouksen päätöksentekoa ei voi sanoa edenneen kovinkaan tyylikkäästi. Vain puoli vuotta voimassa ollutta palkkiosääntöä esitettiin muutettavaksi niin, ettei luottamushenkilön kokouspalkkio puolittuisi, vaikka hän osallistuisi vain osittain valtuuston tai muun toimielimen kokoukseen.

Kaupunginhallituksessa esitys oli käsittelyssä neljäs joulukuuta. Olin kokouksessa tuuraamassa.. Kaupunginhallituksen esitystä valmisteli valtuustoryhmien puheenjohtajien työryhmä, jonka jäseneksi ei oltu kutsuttu vasemmistoliiton edustajaa. Ryhmän esitys muuttui kaupunginhallituksen kokouksessa, alun perin valmisteluryhmä ei esittänyt säännön poistamista. Tämä on todennettavissa vertailemalla esityslistan liitteenä ollutta ja kokouksessa muokattua hallintosäännön liitettä.

Valmistelutapaa ei ollut hyvä eikä kaupunkilaisten luottamusta herättävänä. Tuoreessa muistissa on viimekeväinen palkkiokorotuskin, joka perustui virheelliseen tietoon. Tuolloin korotusta perusteltiin sillä, ettei palkkioita oltu korotettu vuoden 2008 jälkeen. Tieto ei pitänyt paikkaansa, sillä edellinen korotus oli astunut voimaan vuoden 2013 alusta. Vasemmistoliittohan myös vastusti korotuksia.

Esitin kokouksessa vasemmistoliiton valtuustoryhmän esityksen hallintosäännön liittenä olevan palkkiosäännön palauttamista uudelleen valmisteluun. Palkkiosääntöiitteessä määritellään luottamushenkilöiden palkkioiden suuruus ja maksuperusteet.

Valtuustoryhmämme pitää ongelmallisena, että valtuutetut itse tekevät esitykset palkkioiden määrästä ja maksuperusteista. Tällaisesta käytännöstä olisi syytä luopua.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ehdottikin kokouksessa, että Tampereen kaupungin palkkiosääntöä valmistelemaan perustetaan pormestarin nimittämä työryhmä. Työryhmän riippumattomuuden vahvistamiseksi työryhmän jäseniksi tulisi nimittää henkilöitä, jotka eivät ole valtuutettuja, varavaltuutettuja eivätkä lauta- tai johtokuntien jäseniä.

Valtuustokeskusteli asiasta parisen tuntia. Äänestyksissä vasemmistoliiton esitys hävisi, vaikka esitys saikin tukea muistakin ryhmistä.

Valtuuston äänestyksestä voi lukea Vasen Kaistan uutisesta (19.12.2017) Vasemmistoliitto tahtoo ulkopuolisen työryhmän päättämään palkkioista.

Myös Aamulehti ja Demokraatti uutisoivat asiasta.
Tampereen valtuusto päätti luopua Lex Veltosta, päättäjät saavat jatkossa kokouspalkkiot entistä helpommin – Näin kokous eteni.  Aamulehti 18.12.2017

Tampereen kaupunginvaltuusto luopui ”Lex Veltosta” – päätöstä edelsi polveileva keskustelu.  Demokraatti 18.12.2017

Painetussa Aamulehdessä vasemmistoliiton palautusesitys oli uutisoitu vain osittain, joten kirjoitin siitä yleisönosastoon täydennyksen. Kirjoitus julkaistiin 20.12.2017 otsikolla Riippumaton palkkiotyöryhmä. Teksti on julkaistu myös näillä sivuilla.

Painetussa Aamulehdessä vasemmistoliiton palautusesitys oli uutisoitu vain osittain, joten kirjoitin siitä yleisönosastoon täydennyksen. Kirjoitus julkaistiin 20.12.2017 otsikolla Riippumaton palkkiotyöryhmä. Teksti on julkaistu myös näillä sivuilla.

Kokouksen pöytäkirjan pykäkä § 337 hallintosäännön hyväksymisestö on luettavissa kaupungin verkkosivulla.

Pirkanmaan vasemmistolle kuuluu hyvää

Hyvät Pirkanmaan vasemmistoliiton jäsenet, on mukava avata tämä piirikokous, sillä Pirkanmaan vasemmistoliitolle kuuluu hyvää. Meitä on täällä monta pohtimassa ja päättämässä, miten viemme eteenpäin vasemmistoliiton tavoitteita tehdä maailmasta parempi meille kaikille. On upea tunne, että voimme yhdessä tuumia ja väitelläkin siitä, millaisin toimin viemme vasemmistoliiton tavoitteita eteenpäin täällä Pirkanmaalla ja Pirkanmaan kunnissa.

Pirkanmaan  vasemmistoliitolle kuuluu hyvää ihan konkreettisestikin. Vasemmistoliiton toiminnassa on vetovoimaa. Tänä vuonna piirijärjestöön on liittynyt 156 uutta jäsentä, jäsenmäärä on siis kasvanut 16 prosenttia.  Olemme tänä vuonna ylittäneet sadan uuden jäsenen tavoitteeen yli 50 prosentilla. Piirijärjestön jäsenmäärä on nyt 1129.  Vetovoima näkyy myös puolueosastojen toiminnassa koko maakunnassa. Useat osastot ovat saaneet lisää aktiiveja ja monen osaston johto on täydentynyt uusilla, nuorilla aktiiveilla. Onnittelut ja sitkeyden toivotukset kaikille puolueosastojen toimijoille ja erityisesti juuri tehtävissä aloittaneille.

Viime kevään kuntavaaleissa vasemmistoliiton kannatus koko maassa oli 8.8 prosenttia. Pirkanmaalla 9.8 prosenttia.  Verrattuna 2012 kuntavaaleihin vasemmistoliiton kannatus kasvoi Pirkanmaalla saman verran kuin vasemmistoliitolla koko maassa 0.8 prosenttiyksikköä.

Lisäpaikkoja tuli seitsemässä kunnassa. Suurimpaan voittoon ylsi Hämeenkyrön vasemmisto. Ääniosuus nousi peräti viisi prosenttiyksikköä ja äänimäärään tuli liki puolet lisää. Valtuutettujen määrä nousi viiteen. Kangasalan vasemmiston valtuustoryhmä kasvoi kolmeen yli kahdensadan lisä-äänen ja runsaan prosentin ääniosuuden kasvun myötä. Nokialla vasemmistoliitto sai myös lisäpaikan. Äänimäärä kasvoi yli kolmellasadalla ja ääniosuus liki kaksi prosenttiyksikköä. Parkanon vasemmisto nosti valtuustoryhmän jäsenmäärän kahteen, kahdella prosenttiyksiköllä nousi myös kannatusosuus. Valkeakosken vasemmiston saama lisäpaikka nosti valtuustoryhmän kooksi viisi, ääniosuus nousi täyden prosenttiyksikön. Virroilla kolmen prosenttiyksikön kannatuksen kasvu antoi myös yhden paikan lisäyksen. Nyt valtuutettuja on kaksi.  Ylöjärvellä vasemmistoliiton lähes kolmensadan lisäys äänimäärään toi valtuustoryhmään viidennen jäsenen.  Tampereella lisäpaikka jäi vain parin sadan äänen päähän.

Verrattuna 2015 eduskuntavaaleihin äänimäärä kasvoi kaksi prosenttiyksikköä Pirkanmaalla, koko maassa 1,7 prosenttiyksikköä. Ääniä tuli 2932 enenmmän kuin kuntavaaleissa 2012 ja 2130 enemmän kuin eduskuntavaaleissa. Tällä äänimäärällä olisimme saaneet kaksi kansanedustajan paikkaa.

Kuntavaalien perusteella Cai Melakosken laskelman mukaan olisimme saaneet kahdeksan maakuntavaltuutettua. Caille kiitos kaistan kuntavaalijuttusarjasta, josta nämä luvut ole poiminut. Ensi vuoden maakuntavaaleihin olemme asettamassa kymmenen maakuntavaltuutetun tavoitteen. Se on kova, muttei mahdoton tavoite.

Tavoitteen saavuttamiseksi on tehtävä enemmän ja suunnitelmallisemmin töitä. On myös mietittävä, miten voimavarat jakaa. Millaista tukea ja koulutusta pitää järjestää? Maakuntavaalit saattavat siirtyä, mutta me emme voi jäädä odottelemaan luottaen vaalien siirtymiseen. Ehdokashankintaa on jo käynnistelty, on aika saada siihen vauhtia. Samoin kun maakuntavaaliohjelman tekoon.

Parasta vaalityötä on kuitenkin toiminta. Toiminta ei kuitenkaan riitä, jos muut eivät tiedä, että toimimme. On syytä tehdä tekojamme näkyviksi kaikkialla julkisuudessa, sosiaalisen median punavihreäkupla ei riitä.

Olen miettinyt, miten voisimme parantaa näkyvyyttämme. Yksi keino on tiedottaa tekemisistä. Niin maakunnallisen kuin paikallisen lehden toimittaja on vain tyytyväinen, jos saa kirjallisesti tiedon siitä, mitä mieltä vasemmistoliitto tai yksittäinen valtuutettu on. Aina yhteydenotot eivät johda juttuihin, mutta toimittajien pitäminen ajantasalla vasemmistoliiton tekemisistä, pitää vasemmistoliiton myös mielessä.

Pidän tärkeänä myös Vasenta Kaistaa. Tänä vuonna kaistalla on käynyt yli 60 000 eri kävijää. Kasvun varaa toki on. Kuntavaalien aikaan tamperelaisten ehdokkaiden esittelyitä luettiin ahkerasti, yli 20 000 kertaa. Ensi vuonna kaista täyttää viisi vuotta, On aika vihdoin saada uutisointi kattamaan koko Pirkanmaan nykyistä laajemmin.

Hyvien uutisten, kannatuksen hienoisen nousun kanssa ei kuitenkaan ole varaa jäädä toljottelemaan. On myös oltava itsekriittinen ja kysyttävä, miksi kannatuksemme on noussut niin vähän, vaikka Juha Sipilän hallitus tarjoilee mitä parhaimmat eväät vasemmistolaiselle toiminnalle. Miksi vihreät ovat korjanneet paremman sadon oppositiopolitiikassa kuin me?

Yhtä ainoata vastausta ei ole. Vastauksia löytääksemme  on katsottava ja kuunneltava avoimin mielin. On kysyttävä: miltä me näytämme muiden silmissä. Onko vasemmistoliiton viesti selvä myös ulkopuolisille? Voisiko väitteissä, joiden mukaan vasurit vain vastustavat kaikkea, olla joita pohjaa. Olisiko meidän nostettava enemmän esiin hyviä aloitteitamme ja saavutettuja tavoitteita? Pidetään itsestämme ensi vuonna vähän enemmän meteliä. Kerrotaan konkreettisin esimerkein, millainen olisi Pirkanmaa jos vasemmistoliitolla olisi enemmän vaikutusvaltaa. Mitä sinä muuttaisit ensimmäisenä?

Tämä on myös viimeinen piirikokouksen avauspuheenvuoroni Pirkanmaan vasemmistoliiton puheenjohtajana. Kaksi vuotta varapuheenjohtajana ja kolme vuotta puheenjohtajana on riittävä aika. Tehtävä on ollut antoisa, kiinnostava, mutta myös aikaa vievä. Jatkossa olen mukana ilman muuta, mutta keskityn ennen muuta Vasen Kaistaan ja muuhun tiedottamiseen.

Siihen, että olen näin kauan viihtynyt tässä tehtävässä, on yksi erittäin hyvä syy. Se syy olette te Pirkanmaan vasemmistoliiton jäsenet ja aktiivit. Teidän kanssanne on ollut hyvä tehdä työtä, kiitos siitä.

Taustatuesta ja opastuksesta erityiskiitos toiminnanjohtajalle, Jukka Kinokselle. Ilman hänen tukeaan, moni asia olisi jäänyt puolitiehen. Kiitos myös Tiina Jalavalle, joka on kärsivällisesti huolehtinut piiritoimistosta ja hallinnosta. Piirihallitus on ollut mainio kumppani, ilman sen jäsenten monipuolista osaamista ja mukanaoloa, emme olisi tässä tilanteessa, että voin sanoa Pirkannmaan vasemmistolle kuuluu hyvää.

Hyvät toverit, ihanaa kun olette täällä, tehdään maailmasta yhdessä parempi. Tämä kokous on pikkiriikkinen osa sitä maailman parannusta. Kokous on avattu.

Pirkanmaan Vasemmistoliiton syyspiirikokouksen avauspuhenvuoro 25.11.2017 Tampereella.  Yläosan kuva on samasta piirikokouksesta.

Cai Melakosken toimittana kuntavaali- ja maakuntavaalijuttusarjat avaavat Pirkanmaan vaaliasetelmat ja -tulokset perin pohjin.

Vuoden 2017 kuntavaalien tulokset – artikkelisarja Vasen Kaistassa:

20: Ennakoivatko kuntavaalit maakuntavaalien tuloksia? (10.5)
19: Keskusta voittaa aina? (7.5.)
18: Punaisen Pirkanmaan paluu? Miten kukin kuntavaaleissa menestyi (28.4.)
17: KihniössäUrjalassa ja Vesilahdella vasemmistolla ei ehdokkaita, vaikka kannatusta on (27.4.)
16: Mänttä-Vilppulassa kolmannesta paikasta uupui 13 ääntä, Punkalaitumella vaaliliitto (26.4.)
15: Vasemmistolle lisäpaikka Parkanossa, myötätuulta IkaalisissaJuupajoella ja Pälkäneellä (26.4.)
14: Ruovesi: perussuomalaiset romahti, yhteislistojen kannatus kasvoi (24.4.)
13: Sosiaalidemokraatit, vasemmisto ja vihreät Sastamalan suurimmaksi ryhmäksi (23.4.)
12: Oikeisto hävisi kuntavaalit Tampereella (21.4.)
11: Virtain vasemmiston paikkojen triplaus jäi 24 äänen päähän (20.4)
10: Lempäälän vasemmisto piti asemansa kuntavaaleissa (20.4.)
09: Vasemmiston suurin valtuustoryhmä Pirkanmaalla kasvoi, vaalivoitto Nokialla (19.4.)
08: Valkeakoski yhden paikan päähän vasemmistoenemmistöstä (19.4.)
07: Pirkkalassa vasemmiston kolmas paikka jäi kahdeksan äänen päähän (18.4.)
06: Pirkanmaan vasemmiston suurin vaalivoitto tuli Hämeenkyrössä (16.4.)
05: Akaan valtuusto pieneni, vasemmisto menetti vain yhden paikan (15.4.)
04: Ylöjärven vasemmiston valtuustoryhmä kasvoi ja nuortui (12.4.)
03: Kangasalla vasemmisto ja vihreät voittivat vaalit (11.4.)
02: Vasemmistoliitto vahvistui Orivedellä (11.4.)
01: Vasemmistolle vaalivoitto myös Pirkanmaalla (10.4.)

Maakuntavaaleista Vasen Kaistassa

Tampereen vasemmisto keskusteli maakuntavaaleista ja sotesta (2.6.2017)
Vasemmiston valtuutetut tapaavat säännöllisesti (28.5.2017)
Ennakoivatko kuntavaalit maakuntavaalien tuloksia? (10.5.2017)
Voiton ilolla kohti maakuntavaaleja (24.4.2017)

*