All posts by sinikka

Työllisyyttä, tasa-arvoa ja veronkorotuksen tarpeen arviointia

Tänään Tampereen kaupunginvaltuusto päätti pormestariohjelmasta. Pormestariohjelmasta riitti puhetta lähes kolme tuntia.  Ohjelmassa ovat mukana kaikki valuustoryhmät ja valtuutetut yhtä lukuunottamatta.  Se näkyi puheissa. Samasta ohjelmasta tehtiin useita tulkintoja.

Omassa puheenvuorossani puutuin työllisyyteen, veronkorotustarpeeseen, tasa-arvoon ja Eteläpuiston kaavaan. Tässä puheenvuoroni valtuustossa:

– Työllistäminen on pormestariohjelman veturi. Polttoainettakin veturille annetaan,  kymmenen miljoonaa vuodessa. Savupiiippujen ja isojen työpaikkojen Tampere ei enää palaa, ei ainakaan meidän aikanamme. Pormestariohjelmassa mainitaan työn sisällön muutos ja uudenlaiset työpaikat. Myös mikroyritysten ja itsensätyöllistäjien toimintaedellytyksiä luvataan parantaa. Se on hyvä lupaus, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Miten itsensätyöllistäjien toimintaedellytyksiä voidaan käytännössä vahvistaa.

– Voisiko kaupunki tarjota omakustannushintaan itsensätyöllistäjille työhuoneita. Kaupungin toimistohotelli, löytyisikö sille sopiva paikka. 

– Mutta itsensätyöllistäjät eivät tee työtä vain toimistoissa. Heidän joukossaan on paljon taiteilijoita, jotka tarvitsevat enemmän tilaa kuin vain kirjoituspöydän. Onkiniemen tiloja korvaavat tilat olisikin syytä hankkia pikaisesti. Työtilojen varmistaminen on sekin tapaa työllistää, tai paremmin mahdollistaa työllistyminen,

– Pormestariohjelma nostaa esiin myös huolen. Entä jos työllisyys ei kasva eivätkä verotulot. Niin miten käy palvelupausten. Jos kovat ajat jatkuvat, myös pormestariohjelman puitteissa pitää pystyä tekemään kovia päätöksiä ja varmistaa kaupungin palveluiden toimivuus. Jos sote- ja maakuntauudistus siirtyy, niin silloin on syytä arvioida myös verokorotustarvetta ja sen ajankohtaan.

– Minna Minkkinen nosti esiin tasa-arvo ja yhdenvertaisuuden. Pormestariohjelma on tältä osin jäänyt ohueksi, olisi pitänyt olla tarkempi. Toisin kuin muissa monissa kaupungeissa Tampereella ei ole toimielintä, jonka tehtävänä olisi edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista kaupungissa.  Kun tekee sanalla tasa-arvo  kaupungin verkkosivuilla, niin tulos on nolla. Näyttää siis siltä, että tasa-arvotyölle olisi tarvetta. Olisikin hyvä, jos Tampereelle perustettaisiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus työryhmä.

– Neljänneksi ja lopuksi huomio Pormestariohjelman Eteläpuisto-kirjauksesta. Tulkitsen sen tarkoittavan, ettei Eteläpuiston alueen vanhaa puistoa tuhota vaan se säilyy.  

Toinen kokous kaupunginvaltuutettuna kysyi myös sitkeyttä, sillä luottamushenkilöiden valinnoista osa suoritettiin suljettuna lippuäänestyksenä.

Kuva on otettu valtuuston kokoustauolla Tampereen kaupungintalon kuudennen kerroksen parvekkeelta.

 

Päiden lasku ei riitä kuntien tasa-arvotyöksi

Luottamushenkilöiden valinnat olisivat niin paljon helpompia, jos ei tarvitsisi miettiä nais- ja miesjäsenten määrää. Eihän näitä kiintiöitä enää tarvita, sukupuolten välinen tasa-arvohan on jo toteutunut. Kiintiöt ovat vain haitaksi, ne estävät hyvien ihmisten (lue: sopivien miesten) valinnan. Nämä puuskahdukset ovat ikävän tuttuja kaikille kunnallisia luottamuspaikkaneuvotteluja seuranneille. Totuuden tuttuja puuskahdukset eivät kuitenkaan ole.

Kunnallinen päätöksentekojärjestelmä ei poikkea muusta suomalaisesta yhteiskunnasta, jossa naisille ja miehille tarjotaan yhä edelleen erilaisia ja eriarvoisia paikkoja. Vaikka sukupuolten välisestä tasa-arvosta on puhuttu vuosikymmenet ja töitäkin on tehty, niin yhä edelleen naiset saavat vähemmän palkkaa, etenevät hitaammin urallaan ja kantavat suuremman vastuu palkattomasta hoivatyöstä kuin miehet. 

Se, että laki estää sukupuolivinoumat luottamustoimissa, ei muuta sukupuolittuneita käytäntöjä eikä pura eriarvoistavia rakenteita. Tasa-arvotöitä on edelleen rutkasti tehtäväksi myös kunnissa. Vaikka tasa-arvo on vakiintunut osaksi kunnallista valintapuhetta niin päätöksenteossa sukupuolivaikutusten arviointi, suvaus on hyvin harvinaista. Henkilövalinnat näyttävätkin olevan ainoa paikka, jossa tasa-arvoa edistämisen vaateet vaikuttavat päätöksenteossa selvästi.

Laki toki edellyttää kuntia edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Käytännössä kunnat saavat itse päättää, miten tuon edistämisvelvoitteen hoitavat. Joissakin kunnissa on toimikuntia, joiden tehtävänä on edistää tasa-arvoa tai tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Omassa kotikaupungissani Tampereella toimikuntaa ei ole.

Tampereen kaupungin verkkosivujen perusteella niin tasa-arvoa kuin yhdenvertaisuuttakin edistävälle toiminnalle olisi mitä ilmeisin tarve. Haku kaupungin verkkosivuilla sanalla tasa-arvo tuottaa nollatuloksen. Yhdenvertaisuus-sanalla tehty haku puolestaan kertoo yhdenvertaisuusohjelmaa parhaillaan päivitettävän. Uusi ohjelma pitänee sisällään sukupuolten välisen tasa-arvonkin.

On erinomaista, että vuoden 2015 alussa voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki velvoittaa kuntia toimimaan yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisen kohtelun edistäminen ja syrjinnän estäminen ei kuitenkaan saisi korvata sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen keskittynyttä työtä. Tasa-arvotyön kokemuksia voi hyödyntää yhdenvertaisuustyössä. Tasa-arvotyö ja kahden sukupuolen järjestyksen purku toimisikin esimerkkinä ja tienraivaajana laajalle yhdenvertaisuustyölle. Sukupuolivaikutusten ottaminen kiinteäksi osaksi kunnallista päätöksentekoa ja kunnallisia palveluita rakentaisi mallin tulevaisuuden yvaukselle, päätösten ja toimintojen yhdenvertaisuusvaikutusten arvioinnille.

Ensisilmäyksellä suvaus voi vaikuttaa päätöksentekoa kankeuttavalta lausenikkaroinnilta, jolla on vain vähän tekemistä todellisen elämän kanssa. Hyvin totetutettuna suvauksen sanat kuitenkin muuttuvat käytännöiksi, joissa vastataan kysymykseen, vaikuttaako tämä tai tuo päätös eri tavoin eri sukupuolten elämään ja mahdollisuuksiin. Miten esimerkiksi päivähoito-oikeuden rajaus vaikuttaa naisten työhön, opiskeluun tai uraan?  Tai, miten vanhustenhoidon valinnat vaikuttavat palkattomaan hoivatyöhön? Näitä ja muita sukupuolivaikutukset huomioon ottavia kysymyksiä on juuri työnsä aloittaneiden valtuutettujen syytä puntaroida ennen kuin asioista päättävät.

Kirjoitus on julkaistu myös Kansan Uutisten Feministipistoja-blogissa 16.6.2017

 

Hallituskriisi muuttaa sotea

Suomessa on hallituskriisi. Sen ratkaiseminen tarkoittaa joko muutoksia hallitusohjelmaan tai uusia eduskuntavaaleja. Uudet vaalit olisivat selvin tapa ratkaista kriisi. Ne antaisivat kansalaisille mahdollisuuden arvioida perusporvarihallituksen politiikkaa. Keskustan kannatus on kuitenkin sen verran alamaissa, ettei pääministeri Juha Sipilällä ole suurta intoa mittauttaa luottamustaan vaaleissa. Edessä voikin olla hallitusohjelman muuttaminen ruotsalaista kansanpuoluetta ja kristillisdemokraatteja miellyttävään suuntaan.

Olipa edessä uudet vaalit tai hallitusohjelman muutos, niin sosiaali- ja terveysuudistus, sote ei tule etenemään nykyisessä mallissaan eikä aikataulussaan. Hallituksen esitys sote-laeiksi on siirtynyt kuukausi kuukaudelta. Ennen hallituskriisiä kerrotun tiedon mukaan perustuslakivaliokunnan piti käsitellä sote-lakeja ennen juhannusta ja eduskunnan päättää niistä alkusyksystä. Näin ei tule käymään. Käytännössä se tarkoittaa, että uusien sote-lakien mukaan järjestetyt sosiaali- ja terveyspalvelut eivät aloita toimintaansa vuoden 2019 alusta.

Nykymuotoisen soten viivästyminen on hyvä asia. Se antaa mahdollisuuden korjata valmistelussa olevan uudistusta, joka toteutuessaan sirpaloittaisi hoitoa, laskisi hoidon tasoa, heikentäisi palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja kasvattaisi yhteiskunnan terveysmenoja.

Uusi hallitus, vaalien kautta tai ilman, antaa mahdollisuuden palata sosiaali- ja terveysuudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin, joiden mukaan soten tulee vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua.

Sosiaali- ja terveysuudistus on nyky-Suomen yksi suurimmista uudistuksista. Sen onnistuminen on mahdollista vain mikäli sen valmistelussa ovat mukana kaikki poliittiset tahot. Sote-uudistusta ei pidä viedä eteenpäin sen paremmin keskustan maakunnallisten tavoitteiden kuin kokoomuksen uusliberalistien unelmienkaan tahdissa. Hallituskriisi antaa myös mahdollisuuden palata aiempaan valmistelukäytäntöön, jossa kaikkien puolueiden kansanedustajista koottu parlamentaarinen ryhmä ei ainoastaan seuraa vaan myös ohjaa uudistusta. Poliittisesti laaja ja vahva asiantuntijaohjaus on edellytys sille, että Suomi saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen.

Kirjoitus on julkaistu myös Vasen Kaistan pääkirjoituksena  13.6.2017

 

Vaalivoitosta kohti parempaa Pirkanmaata

Vasemmistoliiton vaalivoitto niin valtakunnallisesti kuin Pirkanmaallakaan ei ole sattumaa eikä hyvää onnea vaan tulos aktiivisesta poliittisesta työstä. Kiitos vaalimenestyksestä kuulu paitsi valtakunnallisesti onnistuneelle kampanjalle, niin ennen muuta vasemmiston aktiiveille. Ehdokkaat ja aktiivit kampanjoivat tiiviisti aivan vaalipäivään asti ja tekivät vaaliennusteista totta.

Ehdokkaiden hankinta onnistui erinomaisesti. Ehdokkaita oli yhteensä 335, vain 10 vähemmän kuin 2012 kuntavaaleissa. Vasemmistoliiton äänimäärä kasvoi 2 927 äänellä ja kannatus 0,8 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliitto kasvatti valtuustopaikkojaan seitsemässä kunnassa, seitsemässä kunnassa kannatus kasvoi, vaikkei lisäpaikkaa tullutkaan. Kannatus laski vain viidessä kunnassa.

Vaaleissa oli mukana paljon uusia ja nuoria ehdokkaita, jotka myös menestyivät vaaleissa hyvin. Toisin kuin läheistä yhteistyökumppania sosiaalidemokraattista puoluetta vasemmistoliittoa ei ukkoutuminen eikä akkautuminen vaivaa. Pirkanmaalla vasemmistoliiton uusissa valtuutetuissa on sekä vanhoja konkareita että uusia tulokkaita. Parhaimmillaan valtuustoryhmistä tuleekin kokemuksen ja uusien tuulien innovatiivinen liitto, joka antaa vasemmistolle hyvät mahdollisuudet muuttaa politiikan suuntaa myös Pirkanmaalla.

Hetki vaalivoiton makeassa hehkussa jää kuitenkin lyhyeksi. Aikaa seuraaviin vaaleihin, maakunta- ja presidentinvaaleihin on alle kahdeksan kuukautta. Ensi lauantaina Pirkanmaan vasemmistoliiton kevätpiirikokouksessa sekä arvioidaan kuntavaalien tulosta että suunnataan kohti maakuntavaaleja. Kuntavaalit osoittivat, että vasemmistolaiselle politiikalle on tarvetta kaikkialla Pirkanmaalla.

Kirjoitus on julkaistu myös Vasen Kaistan pääkirjoituksena 18.4.2017